Ylityön moraali

Ylityön tekemisen moraali

Ylityötä voidaan arvioida pelkästään teettäjän, tekijän kuin yhteiskunnan talouden kannalta. Seuraavassa kuvaan sitä Lawrence Kohlbergin tunnetun kuusiportaisen moraalin kehittymisen teorian kannalta. Arvioin tilanteessa työntekijän moraalitasoa.

Moraalin kehityksen alinta porrasta voi kutsua tottelemisen moraaliksi. Työntekijä alistuu tekemään ylityötä, kun pelkää kieltäytymisestä seuraavan jotain ikävää ja haittaa itselle.

Toinen taso on em. kääntöpuoli. Työntekijä ajattelee saavansa ylityön tekemisestä rahallista hyötyä ja hyvän aseman itselleen työyhteisön sisäisessä kilpailutilanteessa.

Kolmatta moraalitasoa Kohlberg nimittää hyvien ihmissuhteitten moraaliksi. Työntekijä arvioi suhtautumistaan ylityöhön sen mukaan miten hänen läheisensä – esim. puoliso, työ- ja muut kaverit

ja esimiehet siihen suhtautuvat. Myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanta voi vaikuttaa työntekijän suhtautumiseen. Hän ei halua loukata, vaan pikemminkin tehdä yleisesti hyväksytyn ilmapiirin mukaisesti.

Neljännessä moraalitasossa ihmissuhteet siirtyvät järjestelmän tasolle. Työntekijä tietää työelämän valtasuhteet, ylityön tekemisen yleiset seuraukset ja sopimusten pakottavuuden tai tahdonvaltaisuuden. Hän myös tietää että ylityökieltoa voi käyttää työtaistelukeinona. Ratkaistessaan tekeekö työntekijä ylityötä hän punnitsee tilannetta koko tuon järjestelmän osana.

Kohlbergin moraalisen asteikon viides ja kuudes taso poikkeavat oleellisesti edellisistä. Viidettä hän kutsuu yhteiskuntasopimuksen ja laillisuuden moraaliksi. Työntekijä tietää, että lain mukaan ylityötä voidaan teettää vain hänen suostumuksellaan. Myös ylityön teettämisen määrän rajat ovat hänelle tuttuja. Toisaalta hän voi kokea omantunnon ristiriitaa – pitäisikö hänen kuitenkin miettiä esim. perheensä toimeentuloa, toisaalta mihin jatkuva ylityön tekeminen johtaa vaikkapa peruspalkkojen ja tasa-arvon suhteen.

Korkeinta moraalitasoa voi nimittää universaalisten eettisten periaatteitten moraaliksi. Keskeisiä periaatteita ovat ihmisarvo, tasa-arvo ja pyrkimys oikeuteen ja kohtuuteen, vaikka lait ja sovitut työehdot eivät niitä suoraan tuekaan. Työntekijä päättelee että ylityön toistuva tekeminen loukkaa eettisesti niin omaa elämää kuin kanssaihmisten oikeuksia.

Kirjoittaja on yhteiskunnallisten aineitten opettaja, eläkkeellä