Kaunis rakkaus
Reijo kävelee
Kellonsoittajankadulta Uudenmaan tullin raitiovaunupysäkille.
Niemisen täti on jo avannut lehtikioskinsa. Yhdestä otsikosta Reijo
näkee että Paavo Nurmi on tuonut tulen Helsingin
olympiastadionille. ”Suomen hieno kosto”, lehti kertoo kuvan
kera.
Kolmosen raitiovaunu on
jo tulossa Itäistä Pitkäkatua pitkin. Pysäkille tulee Reijolle
tuntematon ikäisensä, nähtävästi asuu pysäkin kohdan talossa,
sen portista ainakin tulee. He nyökkäävät epävarman tervehdyksen
toisilleen. Jotenkin kuitenkin kuuluu tervehtiä.
Reijo tuntee itsensä
epävarmaksi, mutta yhtä aikaa myydyksi, Tuohon - kauniiseen ja
komeaan - vaaleanruskeatukkaiseen hän haluaa tutustua lähemmin.
Mutta raitiovaunussa hän ei pääse lähellekään – ei edes
torilla. Reijo kävelee LSO:n myymälään leikkaamaan leikkeleitä.
Hänen uusi ihastuksensa vaihtaa ykköseen, ylös Kauppiaskatua.
Reijo asuu vielä
äitinsä luona. Hänen uusi valloituskohteensa kiihottaa ja antaa
painavan syyn irrottautua äidin helmoista.
Seuraavana aamuna
sataa. Onneksi Reijolla on sateenvarjo raitiovaunupysäkillä. Hän
tarjoaa suojaa myös uudelle, mutta vielä niin vieraalle. Ja Reijo
saa hymyn ja kiitoksen. Reijo uskaltaa kysyä, tavattaisiinko
Uudenmaan tullissa tai Kupittaan puistossa illalla. Reijo saa
ihmeekseen hyväksyvän nyökkäyksen.
- Seitsemältä lintulammikoitten välisellä sillalla, pääsen linja-autoaseman lipunmyynnistä viideltä, hän kuulee yhtä aikaa sointuvan ja seksikkään äänen toteavan.
He tapaavat yhä
useammin. Elokuva on heidän yhteinen intohimonsa. Erik Blombergin ja
Mirjami Kuosmasen Valkoinen peura – se herättää niin
epävarmuutta kuin oivallusta. Bio Bion viimeisellä penkkirivillä
he hyväilevät arasti toisiaan ja AAA-baarissa he nauttivat
pyttipannusta kahdella munalla, katsovat toisiaan nurkkapöydässä
niin rakastuneesti, että heitä itseäkin hävettää. Reijon ja
hänen rakkaansa kädet lomittuvat toisiinsa hellästi puristaen.
Äiti iloitsee Reijon
hyväntuulisuudesta. Reijo kertoo että on löytänyt todellisen
ystävän. Enempää ei hän uskalla kertoa, äidillä kun on tapana
puuttua liikaa hänen elämäänsä.
- Tulkaa sunnuntaina luokseni syömään. Laitan lammaskaalikeittoa, äiti kutsuu.
- Kysyn kyllä ensin ystävältäni, Reijo sanoo
Äidin kutsu saa aikaan
myös heidän ensimmäisen erimielisyytensä. Reijo haluaa viedä
äidille suklaata, mutta Jouko ruusukimpun. Lopulta he päätyvät
punaisilla ruusuilla koristeltuun suklaarasiaan.
- Kerro sitten
äidillesi että hankit oman asunnon, Jouko sanoo sovun rohkaisemana.
Kirjoittaja on
ikuinen idealisti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti