Ylityön moraali

Ylityön tekemisen moraali

Ylityötä voidaan arvioida pelkästään teettäjän, tekijän kuin yhteiskunnan talouden kannalta. Seuraavassa kuvaan sitä Lawrence Kohlbergin tunnetun kuusiportaisen moraalin kehittymisen teorian kannalta. Arvioin tilanteessa työntekijän moraalitasoa.

Moraalin kehityksen alinta porrasta voi kutsua tottelemisen moraaliksi. Työntekijä alistuu tekemään ylityötä, kun pelkää kieltäytymisestä seuraavan jotain ikävää ja haittaa itselle.

Toinen taso on em. kääntöpuoli. Työntekijä ajattelee saavansa ylityön tekemisestä rahallista hyötyä ja hyvän aseman itselleen työyhteisön sisäisessä kilpailutilanteessa.

Kolmatta moraalitasoa Kohlberg nimittää hyvien ihmissuhteitten moraaliksi. Työntekijä arvioi suhtautumistaan ylityöhön sen mukaan miten hänen läheisensä – esim. puoliso, työ- ja muut kaverit

ja esimiehet siihen suhtautuvat. Myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanta voi vaikuttaa työntekijän suhtautumiseen. Hän ei halua loukata, vaan pikemminkin tehdä yleisesti hyväksytyn ilmapiirin mukaisesti.

Neljännessä moraalitasossa ihmissuhteet siirtyvät järjestelmän tasolle. Työntekijä tietää työelämän valtasuhteet, ylityön tekemisen yleiset seuraukset ja sopimusten pakottavuuden tai tahdonvaltaisuuden. Hän myös tietää että ylityökieltoa voi käyttää työtaistelukeinona. Ratkaistessaan tekeekö työntekijä ylityötä hän punnitsee tilannetta koko tuon järjestelmän osana.

Kohlbergin moraalisen asteikon viides ja kuudes taso poikkeavat oleellisesti edellisistä. Viidettä hän kutsuu yhteiskuntasopimuksen ja laillisuuden moraaliksi. Työntekijä tietää, että lain mukaan ylityötä voidaan teettää vain hänen suostumuksellaan. Myös ylityön teettämisen määrän rajat ovat hänelle tuttuja. Toisaalta hän voi kokea omantunnon ristiriitaa – pitäisikö hänen kuitenkin miettiä esim. perheensä toimeentuloa, toisaalta mihin jatkuva ylityön tekeminen johtaa vaikkapa peruspalkkojen ja tasa-arvon suhteen.

Korkeinta moraalitasoa voi nimittää universaalisten eettisten periaatteitten moraaliksi. Keskeisiä periaatteita ovat ihmisarvo, tasa-arvo ja pyrkimys oikeuteen ja kohtuuteen, vaikka lait ja sovitut työehdot eivät niitä suoraan tuekaan. Työntekijä päättelee että ylityön toistuva tekeminen loukkaa eettisesti niin omaa elämää kuin kanssaihmisten oikeuksia.

Kirjoittaja on yhteiskunnallisten aineitten opettaja, eläkkeellä

Vacker kärlek

Vacker kärlek

Erik nästan springer från Klockringaregatan till spårvagnhållplatsen i Nylands tull. Tant Nieminen har redan öppnat sin tidningskiosk. Erik läser rubriken ”Finlands fina hämnd”. Han ser bilden, där Paavo Nurmi springer den olympiska facklan i handen till Helsingfors olympiska stadion.

Treans spårvagn närmar sig längs Österlångatan. På hållplatsen ser han en som han inte känner till. De hälsar försiktigt varandra. Så bör man kanske göra om man är redan över tjugo år.

Erik känner sig osäker, men samtidigt hänförd. Den här unga, ståtliga och vackra människan vill han bli närmare bekant med. Men i spårvagnen lyckas det inte. - inte ens vid torget, där de stiger av. Erik går till saluhallen för att skära charkuterier. Hans nya förtjusnig fortsätter med ettan upp längs Köpmansgatan.

Erik bor ännu hos sin mor. Nu har han fått ett nytt motiv att dra sig ut ur moderns famn och skaffa en egen bostad.

Följande morgon regnar det. Lyckligtvis har Erik paraplyn med sig när de väntar på spårvagnen. Erik bjuder skydd också till den nya, men ännu så obekanta vännen. Och Erik får ett leende till tack.

Erik vågar fråga om de kan träffa varandra på kvällen t.ex, på bron mellan Kuppis fågeldammar. Han får ett godkännande svar.

• Klockan sju där nära bron, mitt arbete som biljettsörsäljare på bussstationen tar slut klockan fem., Erik hör en fulltonig och litet erotisk röst säga.

De träffar varandra alltmer ofta och regelbundet. Filmen är deras gemensamma passion. Erik Blombergs Den vita renen och Mirjami Kuosmanen i huvudrollen väcker både oro och beundran.

På Bio Bios bakrad smeker de känsligt varandra.

I AAA-baren brukar de äta pyttipanna med två ägg. De sitter mellan fyra ögon, forskar varandras drag och uttryck i hörnbordet. Erik kramar sin älskades hand under och på bordet. De vet att de ser ut så förälskade att de nästan skäms.

Mor är glad när hon märker sin sons lycka. Erik har berättat att han hittat en sann, kär vän och i ungefär samma ålder. Mera vågar han inte säga. Han vet sin mors benägenhet att blanda sig i hans liv.

• Kom tillsammans till mig på söndagen, jag vill gärna se din älskade. Jag ska koka lammkålsoppa, hoppas hon tycker om den också
• Jag skall nog fråga min vän först, svarar Erik litet osäkert

Mors inbjudan är också orsaken för deras första oenighet. Erik vill köpa choklad till sin mor, medan Kaj rosor. Till slut köper de en chokladkonfektask med rosbilder på.

• Du berättar sen till din mor, att du ska skaffa en egen bostad, säger Kaj uppmuntrad av sämjan.

Skribenten är en evig idealist

Kaunis rakkaus

-->

Kaunis rakkaus

Reijo kävelee Kellonsoittajankadulta Uudenmaan tullin raitiovaunupysäkille. Niemisen täti on jo avannut lehtikioskinsa. Yhdestä otsikosta Reijo näkee että Paavo Nurmi on tuonut tulen Helsingin olympiastadionille. ”Suomen hieno kosto”, lehti kertoo kuvan kera.

Kolmosen raitiovaunu on jo tulossa Itäistä Pitkäkatua pitkin. Pysäkille tulee Reijolle tuntematon ikäisensä, nähtävästi asuu pysäkin kohdan talossa, sen portista ainakin tulee. He nyökkäävät epävarman tervehdyksen toisilleen. Jotenkin kuitenkin kuuluu tervehtiä.

Reijo tuntee itsensä epävarmaksi, mutta yhtä aikaa myydyksi, Tuohon - kauniiseen ja komeaan - vaaleanruskeatukkaiseen hän haluaa tutustua lähemmin. Mutta raitiovaunussa hän ei pääse lähellekään – ei edes torilla. Reijo kävelee LSO:n myymälään leikkaamaan leikkeleitä. Hänen uusi ihastuksensa vaihtaa ykköseen, ylös Kauppiaskatua.

Reijo asuu vielä äitinsä luona. Hänen uusi valloituskohteensa kiihottaa ja antaa painavan syyn irrottautua äidin helmoista.

Seuraavana aamuna sataa. Onneksi Reijolla on sateenvarjo raitiovaunupysäkillä. Hän tarjoaa suojaa myös uudelle, mutta vielä niin vieraalle. Ja Reijo saa hymyn ja kiitoksen. Reijo uskaltaa kysyä, tavattaisiinko Uudenmaan tullissa tai Kupittaan puistossa illalla. Reijo saa ihmeekseen hyväksyvän nyökkäyksen.

• Seitsemältä lintulammikoitten välisellä sillalla, pääsen linja-autoaseman lipunmyynnistä viideltä, hän kuulee yhtä aikaa sointuvan ja seksikkään äänen toteavan.

He tapaavat yhä useammin. Elokuva on heidän yhteinen intohimonsa. Erik Blombergin ja Mirjami Kuosmasen Valkoinen peura – se herättää niin epävarmuutta kuin oivallusta. Bio Bion viimeisellä penkkirivillä he hyväilevät arasti toisiaan ja AAA-baarissa he nauttivat pyttipannusta kahdella munalla, katsovat toisiaan nurkkapöydässä niin rakastuneesti, että heitä itseäkin hävettää. Reijon ja hänen rakkaansa kädet lomittuvat toisiinsa hellästi puristaen.

Äiti iloitsee Reijon hyväntuulisuudesta. Reijo kertoo että on löytänyt todellisen ystävän. Enempää ei hän uskalla kertoa, äidillä kun on tapana puuttua liikaa hänen elämäänsä.

• Tulkaa sunnuntaina luokseni syömään. Laitan lammaskaalikeittoa, äiti kutsuu.
• Kysyn kyllä ensin ystävältäni, Reijo sanoo

Äidin kutsu saa aikaan myös heidän ensimmäisen erimielisyytensä. Reijo haluaa viedä äidille suklaata, mutta Jouko ruusukimpun. Lopulta he päätyvät punaisilla ruusuilla koristeltuun suklaarasiaan.

- Kerro sitten äidillesi että hankit oman asunnon, Jouko sanoo sovun rohkaisemana.

Kirjoittaja on ikuinen idealisti